Helsingin luonnontieteellinen museo

Elämän historiaa meiltä ja kaukaa

Luonnontieteellisen museon näyttävintä antia ovat suuret täytetyt eläimet ja luurangot. Heti tuloaulassa vieraita tervehtii täytetty afrikannorsu ja edempänä pääset näkemään muun muassa useita dinosaurusten luurankoja. Suomesta vastaavia ei muualta löydy.

Kolmeen kerrokseen levittyvän museon tiloissa on viisi pysyvää ja yksi vaihtuva näyttely. Kellarissa on luista koostuva Luut kertovat -osasto sekä vaihtuva näyttely, maan tasolla Maailman luonto- ja Muutosta ilmassa -näyttelyt ja toisessa kerroksessa Suomen luonto- ja Elämän historia -kokonaisuudet. Lisäksi rakennuksessa on kahvila ja museon oma kauppa. Näyttelyitä kiertäessä kannattaa huomata myös sisätilojen upeat yksityiskohdat, kuten juhlavat pääportaat ja ylätasanteen penkki.

Kuriositeettina mainittakoon, että museorakennuksen suojiin on pesiytynyt Suomen luontoon kuulumaton ruskohämähäkki. Sen uskotaan päätyneen tänne jo 1960-luvulla Argentiinasta saapuneen hedelmälähetyksen mukana. Toisen teorian mukaan otukset saapuivat näytteillä olleiden jyrsijöiden asumukseen käytettyjen puulastujen mukana. Päätyivätpä nämä niveljalkaiset tänne miten tahansa, niiden asuinpaikaksi juuri tämä museo on tietysti osuva.

Rakennuksen ja museon historiaa

Vuonna 1913 valmistuneen rakennuksen otti ensimmäisenä haltuun Aleksanterin kimnaasi. Se oli vuonna 1870 perustettu venäjänkielinen kadettikoulu, joka toimi tiloissa Suomen itsenäistymiseen asti. Rakennuksen juhlavaa ja mahtipontista ulkonäköä selittää osin se, että suunnitteluvaiheen aikana siihen kaavailtiin myös Helsingin venäjänkielistä yliopistoa. Se jäi kuitenkin vain suunnitelmaksi. Suomen itsenäistymisen jälkeen rakennuksessa toimi aluksi valkoisten joukkojen sotasairaala ja tämän jälkeen vastaperustettu Suomen kadettikoulu. Nykynäkökulmasta on onni, että venäläismielisestä alkuperästään huolimatta rakennuksen ulkoasusta tuli verrattain neutraali. Jos näin ei olisi ollut, rakennus olisi saatettu purkaa tai muokata ”suomalaiseksi” tyyliseikkoja miettimättä.

Nykyisenkaltainen toiminta rakennuksessa alkoi vuonna 1923, jolloin kadettikoulu muutti Munkkiniemeen ja tilat luovutettiin Helsingin yliopiston eläintieteen laitoksen ja eläinmuseon käyttöön. 2000-luvun alussa yliopiston tutkimustoiminta siirtyi Viikkiin, minkä myötä rakennukseen jäi vain uudelleennimetty Luonnontieteellinen museo. Rakennus ei tosin ole sen ainoa tila: pienempiä näyttelyitä on myös Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisten puutarhojen yhteydessä.

Hyvä tietää

Luonnontieteellinen museo sijaitsee Etu-Töölön etelälaidalla, osoitteessa Pohjoinen rautatiekatu 13. Sijainti on käytännössä Helsingin ydinkeskustaa, sillä heti vieressä sijaitsevat Kampin keskus, päärautatieasema sekä Eduskuntatalo. Jos osoite ei ole tuttu, löydät museon kävelemällä Eduskuntatalon vasemmalta puolelta alkavaa Pohjoista rautatiekatua yhden korttelin. Sijainnista johtuen museoon on erittäin helppo saapua mistä tahansa Helsingistä tai vaikka kauempaa. Riittää, kun otat raitiovaunun, junan, metron tai bussin Helsingin keskustaan, niin olet jo melkein perillä. Museoista yleisemmin kiinnostuneille läheltä löytyy myös runsas kattaus muita kohteita, kuten Lasipalatsissa sijaitseva Amos Rex, Rautatientorin Ateneum, sekä heti Rautatiekatujen toisella puolella palveleva Helsingin taidemuseo, eli HAM. Vieläkin enemmän läheltä löytyy kauppoja, baareja, ravintoloita sekä palveluita joka lähtöön. Museosta katsoen lähimmän hotellin löydät suoraan sitä vastapäätä; enemmän vaihtoehtoja on muun muassa Pohjoisen Rautatiekadun ja Runeberginkadun kulmassa, Kampin keskuksen takana sekä päärautatieaseman vieressä.