Helsingin Senaatintori

Senaatintorin nähtävyydet

Senaatintorille saapuva huomaa yleensä ensimmäisenä sen pohjoispuolella kohoavan Helsingin tuomiokirkon. Tämä uusklassinen rakennus sijaitsee pitkien kivirappusten huipulla, mikä osaltaan korostaa kirkon asemaa suhteessa naapurikortteleihin. Sään ollessa lämmin rappusilla istuu usein suuri joukko väkeä – turisteja, eväitä syöviä paikallisia ynnä muita. Itse torilla huomio kohdistuu puolestaan sen keskellä olevaan Aleksanteri II:n patsaaseen, joka kuvaa tsaaria pitämässä puhetta vuoden 1863 säätypäivillä. Hänen alapuolellaan on lisäksi neljä veistosryhmää, joiden teemoina ovat laki, rauha, työ ja valo. Veistos on vuodelta 1894. Se on lähes ainutlaatuinen, sillä maailman toreilta ei enää juuri löydy muita Aleksanteri II:lle omistettuja muistomerkkejä. Senaatintorin länsireunalla patsasta vahtii Valtioneuvoston linna. Se ei ole avoinna turisteille, mutta valokuvaan rakennuksen voi toki ikuistaa. Suoraan linnaa vastapäätä on ulkoapäin hyvin samannäköinen Helsingin yliopiston päärakennus. Sinne voit yleensä poiketa myös sisään. Torin etelälaidalla on hieman vanhempia rakennuksia, joista tärkeimmät ovat vuonna 1783 valmistunut Bockin talo sekä viereisessä korttelissa sijaitseva Sederholmin talo. Jälkimmäisen valmistumisvuosi on 1757, ja se on koko Helsingin vanhin kivitalo. Nykyisin sen tiloissa toimii ilmainen Helsingin kaupunginmuseo. Nimensä mukaisesti se esittelee Helsingin kaupunkia ennen ja nyt. Sään ollessa huono kannattaa huomioida myös tuomiokirkon kivijalassa sijaitseva Suomen Pankin rahamuseo. Myös se on täysin ilmainen.

Historiaa

Senaatintori suunniteltiin 1800-luvulla osaksi uuden pääkaupungin hallinnollista keskustaa. Itse aukion suunnitelmasta vastasi helsinkiläissyntyinen hovimies Johan Albrecht Ehrenström, sitä ympäröivistä rakennuksista puolestaan pääosin Carl Ludvig Engel. Aukion mallina Ehrenström käytti Tukholman vanhassakaupungissa sijaitsevaa Kustaa Aadolfin aukiota, jonka reunalla on tosin Senaatintorista poiketen silta. 1800-luvun alun empiretyylin mukaisesti sekä aukion että sitä ympäröivien rakennusten tuli olla symmetrisiä ja kokonaisuuden uusklassinen ja juhlava.

Vaikka itse tori on uudempi, Senaatintorin paikka on ollut Helsingin ydinaluetta jo vuodesta 1640, jolloin kaupunki siirrettiin tänne Vantaanjoen suulta. 1600- ja 1700-luvuilla näillä main tiedetään sijainneen muun muassa historiallinen Suurtori sekä ainakin Kristiinan, Pyhän Hengen ja Ulrika Eleonoran kirkot. Koska kaupunki kuitenkin tuhoutui ja paloi lukuisia kertoja, alueen ilme ja rakennuskanta muuttuivat tiheään. Aina 1800-luvun alkuun kirkkojen yhteydessä oli myös hautausmaita, ja vainajia lepää edelleen muun muassa Senaatintoria sivuavan Aleksanterinkadun alla.

Hyvä tietää

Muualta Helsingistä pääset Senaatintorille erittäin helposti kävellen, kaupunkipyörällä tai raitovaunulla. Jälkimmäisistä sen laidoilla pysähtyvät linjat 2, 4, 5 ja 7. Kesällä paikan päällä voi paitsi ihailla nähtävyyksiä myös syödä hyvin torin suurella ruokaterassilla. Omia eväitä voit syödä perinteiseen malliin tuomiokirkon rappusilla. Talvella kannattaa puolestaan huomioida ainakin ennen joulua järjestettävät Tuomaan markkinat ja erilaiset kansanjuhlat. Jälkimmäisiä tosin järjestetään myös muualla, joten tarkka juhlapaikka kannattaa tarkastaa ennen tänne suuntaamista. Kun olet viihtynyt Senaatintorilla aikasi, lisää nähtävää ja koettavaa löytyy taatusti läheltä. Kauppoja ja muita palveluita löydät helpoiten torin eteläpuolella sijaitsevista kortteleista ja sen länsipuolelta; historiallisia nähtävyyksiä on puolestaan esimerkiksi etelässä sijaitsevan Kauppatorin ympärillä, josta liikennöi myös lauttoja ja vesibusseja muun muassa Suomenlinnaan, Korkeasaareen ja Vallisaareen. Jos taas haluat vaihtaa kaupungin kadut luonnon rauhaan, se onnistuu helpoiten torilta luoteeseen sijaitsevassa Kaisaniemen puistossa. Sään ollessa erityisen kuuma kannattaa huomioida myös Kauppatorin laidalla sijaitseva Allas Sea Pool -merikylpylä. Koska Senaatintori on pääkaupunkimme sydämessä, vaihtoehtoja toden totta riittää.