Punavuori

Mitkä ovat Punavuoren kohokohtia?

Koska Punavuori oli alun perin köyhien aluetta, sinne ei noussut esimerkiksi Kruunuhaan kaltaisia maamerkkejä. Jokunen huippunähtävyys alueelta silti löytyy. Upein niistä lienee Punavuoressa panimotoimintaa harjoittaneen Sinebrychoff-suvun kotimuseo. Moni tulee Punavuoreen myös syömään, ostoksille tai viettämään aikaa sen gallerioissa, baareissa ja kahviloissa.

Bulevardilla, samannimisen puiston pohjoispäässä, sijaitseva Sinebrychoffin taidemuseo tarjoaa todellista vanhan maailman loistoa. Siihen kuuluu täysin ilmainen kotimuseo sekä maksulliset, pääosin saman suvun taidekokoelmaa esittelevät näyttelytilat. Kotimuseossa on 1910-luvun asuun entisöity empiresali, salonki, työhuone ja ruokasali. Nämä tilat ovat täynnä alkuperäisiä huonekaluja, astioita sekä maalauksia. Näyttelyissä on puolestaan esillä muun muassa 1500- ja 1600-luvun mestariteoksia, upeita marmoriveistoksia, vanhoja piirustuksia sekä ikoneja ja grafiikkaa.

Kannattaa poiketa myös Sinebrychoffin puistoon. Sen suuret nurmikentät ja mäkinen maasto sopivat täydellisesti piknikeihin, loikoiluun ja auringonottoon. Punavuoren eteläosassa on puolestaan historiallinen Tehtaanpuisto. Sieltä löydät muun muassa jalkapallokentän/luisteluradan, lasten leikkipuiston sekä funkkistyylisen Mikael Agricolan kirkon.

Punavuoren historiaa

Punavuorella, eli Rööperillä, oli pitkään synkkä ja syntinen maine. 1800-luvun lopulta 1900-luvun jälkipuoliskolle alue oli köyhää työläisaluetta, jolla asui paljon tehdas- ja satamatyöläisiä sekä merimiehiä. Etenkin jälkimmäisten vaikutuksesta siellä paitsi juotiin urakalla, myös harjoitettiin salakauppaa ja muita hämärähommia. Hurjinta meno oli Punavuoren puutalovaltaisessa länsiosassa, jossa myös asuinolot olivat alkeelliset. Itäosaan rakennettiin jo varhaisessa vaiheessa kerrostaloja, joista monet seisovat edelleen.

1900-luvun jälkipuoliskolla Punavuori alkoi muuttua radikaalisti. Alueen tehtaat suljettiin tai siirrettiin muualle, ja satama ja merenkulku ei enää työllistänyt vanhaan malliin. Työläisiä muutti pois, ja alue alkoi keskiluokkaistumaan. 2000-luvulla jälkimmäinen kehitys on jatkunut edelleen, ja nykyinen Punavuori on melkeinpä vanhan Rööperin täydellinen vastakohta. Vastaava muutos on tapahtunut myös Kalliossa, tosin siellä esimerkiksi asuntojen hinnat eivät ole kohonneet aivan yhtä jyrkästi. Punavuoressa muutosta on edistänyt myös sen profiloituminen osaksi Helsingin design-keskustaa. Esimerkiksi alueen nykyisiä taidegallerioita on hyvin vaikea kuvitella vanhaan Rööperiin.

Hyvä tietää

Helsingin ytimestä pääset Punavuoreen helpoiten kävellen, kaupunkipyörällä tai raitiovaunuilla 1, 3 ja 6. Jälkimmäisistä 6 kulkee Punavuoren pohjoisrajalla olevaa Bulevardia Hietalahteen ja Länsiterminaaliin, ja 1 ja 3 puolestaan Bulevardilta Fredrikinkatua Viiskulmalle ja edemmäs Eiraan ja Kaivopuistoon.

Punavuori on saanut nimensä alueella 1800-luvulla sijainneista rantakallioista, jotka olivat sävyltään punertavia. Rööperi-nimitys perustuu puolestaan Punavuoren alkuperäiseen ruotsinkieliseen versioon, Rödberget. Lempinimen on tehnyt tunnetuksi etenkin Pepe Willbergin Penny Lane -suomennos Rööperiin.

Punavuoren liepeillä sijaitsevista kohteista kannattaa huomioida ainakin sen itäreunalla sijaitseva Designmuseo, Bulevardin länsipäässä sijaitsevat Hietalahden tori ja kauppahalli, sekä Eiran ja Ullanlinnan historialliset asuinkorttelit. Hotelleja löydät ainakin Bulevardilta, sen pohjoispuolella sijaitsevista kortteleista sekä Kaartinkaupungista. Hotellien taso on kova, joten hyvin tiukkaan budjettiin ne eivät sovi. Sään ollessa kuuma kannattaa harkita myös vierailua yhdelle lähialueen saarista, kuten historialliseen Pihlajasaareen.