Suomenlinna

Helsingin edustalla sijaitsevan Suomenlinnan saarilta löydät nähtävää ja koettavaa vaikka useaksi päiväksi. Kyseessä on ensisijaisesti kuudelle saarelle levittäytyvä merilinnoitus, johon kuuluu lukuisia vallituksia ja rakennuksia, kasarmi sekä kirkko. Linnoitus rakennettiin 1700-luvun puolessavälissä Suomea tuolloin hallinneen Ruotsin itäisen rannikkolaivaston tukikohdaksi. 1800-luvulla Suomen valloittaneet venäläiset laajensivat linnoitusta ja rakensivat muun muassa edellä mainitut kasarmin ja kirkon. Heidän aikakaudellaan rakennuksia tosin myös tuhoutui; etenkin Krimin sodan aikana, jolloin laivastot tulittivat linnoitusta mereltä. Vaiherikkaan historiansa ansiosta saarilta löytyy nykyisin rakennuksia useilta eri aikakausilta. Kokonaisuuden ainutlaatuisuus tunnustetaan laajalti, ja se on valittu muun muassa Unescon maailmanperintökohteiden luetteloon.

Itse linnoituksen ohella Suomenlinnassa on myös monenlaista muuta, kuten museoita, pieni uimaranta, piknikpaikkoja, ravintoloita, putiikkeja sekä tietysti loputtomiin upeita merimaisemia. Saarille pääsee vuoden ympäri, mutta paras vierailuaika on kiistatta kesä, jolloin kaikki kohteet ovat auki ja merellinen ympäristö lumoaa. Silloin saarilla järjestetään myös muun muassa teatteriesityksiä ja koko perheen tapahtumia. Oman vierailuajankohtasi tarjonnan löydät helposti Suomenlinnan verkkosivuilta.

Suomenlinna – yksi oppaiden 10 parasta aktiviteettia Suomessa ja 10 parasta kesäkohdetta Helsingissä kohokohdista (Lue kaikki kohteesta Helsinki täällä)

Kohokohtia

Suomenlinnan linnoitukseen kuuluu paljon vallituksia ja rakennuksia, joten niihin tutustumiseen kannattaa varata reilusti aikaa. Ruotsin valtakauden aikaiset nähtävyydet sijaitsevat Susisaarella ja siitä jatkuvalla Kustaanmiekalla. Venäjän vallan aikaiset rakennukset puolestaan edellisten pohjoispuolella sijaitsevalla Isolla Mustasaarella. Tärkeimpiä yksittäisiä kohteita ovat ainakin aivan Kustaanmiekan eteläosassa sijaitsevat Kuninkaanportti ja Bastioni Zander, Ruotsin vallan aikaisten rakennusten ympäröimä Suuri linnanpiha, Isolla Mustasaarella sijaitsevat Rantakasarmi ja Suomenlinnan kirkko sekä 1700-luvulta tähän päivään palvellut Suomenlinnan telakka.

Kattavat tiedot Suomenlinnan historiasta saat Isolla Mustasaarella sijaitsevasta Suomenlinna-museosta. Sen lisäksi saarilla on myös viisi muuta museota: yksinomaan saaren ruotsalaiskaudelle omistettu Ehrensvärd-museo, Suomen puolustusvoimien Sotamuseon Maneesi ja Sukellusvene Vesikko, Tullimuseo sekä etenkin lapsille suunnattu Suomenlinnan lelumuseo.

Kevyempää ajanvietettä tarjoavat puolestaan Suomenlinnan yli kymmenen ravintolaa, saaren uimaranta ja piknikpaikat sekä etenkin taidetta ja taidekäsitöitä myyvät putiikit.

Historian käännekohtia

Ruotsi ryhtyi rakentamaan Suomenlinnaa vuonna 1748, jolloin sen suurvalta-asema oli jo murenemassa. Venäjää vastaan käydyt sodat olivat päättyneet tappioihin, ja kruunun kassa oli hupenemassa. Venäjästä näytti tulevan Itämeren isäntä. Tilanne huoletti myös Ranskaa, joka päättikin tukea Suomenlinnan rakentamista ja muita Suomen rannikon linnoitustoimia varsin avokätisesti. Lopulta tämäkään ei kuitenkaan auttanut, vaan Ruotsi kärsi lisää tappioita, ja maa menetti sekä Suomen että Suomenlinnan. Jälkimmäinen antautui venäläisille pitkän piirityksen jälkeen 3.6.1808.

Venäjän valtakauden kiinnostavin vaihe ajoittuu 1850-luvulle, jolloin maa kävi länsivaltoja vastaan paikoin sekavan Krimin sodan. Vaikka sota käytiin pääosin nimensä mukaisesti Krimillä, osapuolten laivastot taistelivat myös Itämerellä. Osana näitä kamppailuja Englannin ja Ranskan laivastot tulittivat Suomenlinnaa mereltä kahden vuorokauden ajan tuhoten merkittävän osan saarten rakennuksista. Sodan lopputulokseen tuhoilla ei ollut vaikutusta, mutta Suomenlinnassa ne muistetaan.

Itsenäisen Suomen ajalta nousevat esiin etenkin vuodet 1917–1918, joka lienee Suomenlinnan historian synkein ajanjakso. Tuolloin linnoituksessa toimi suuri vankileiri, jolla nälkään ja tauteihin kuoli lyhyessä ajassa järkyttävät 1 000 ihmistä.

Hyvä tietää

Pääset Suomenlinnaan Kauppatorilta liikennöivällä HSL:n lautalla. Matka maksaa saman verran kuin kahden vyöhykkeen lippu raitiovaunuun tai bussiin. Keväästä syksyyn samasta paikasta liikennöi saareen myös vesibusseja. Perillä Suomenlinnassa kaikki matkat taittuvat jalan.

Sään ollessa kaunis kannattaa vierailla myös lähisaarilla, kuten Lonnalla ja Vallisaarella. Ensin mainittu on lumoavan kaunis pikkusaari, josta löytyy muun muassa kahvila ja yleisessä käytössä oleva rantasauna. Vallisaari on puolestaan pitkään vain puolustusvoimien käytössä ollut saari, jonka upeinta antia ovat lähes koskemattomat luontoympäristöt sekä näköalatasanteestaan tunnettu Aleksanterinpatteri. Molempiin saariin on vesibussiyhteys sekä Kauppatorilta että Suomenlinnasta.

Kuriositeettina mainittakoon, että mantereelta johtaa Suomenlinnaan myös maanalainen huoltotunneli, jossa kulkevat muun muassa saaren kaukolämpö-, vesijohto- ja viemäriputket sekä sähkö- ja puhelinkaapelit. Koska tunneli on noin 4 metriä leveä ja korkea, sitä käyttävät myös saareen kulkevat hälytysajoneuvot. Tunnelin toinen suuaukko on Kaivopuistossa Uunisaaren laiturin kohdalla ja toinen Länsi-Mustasaarella.

Avoinna: Aukioloajat vaihtelevat.

Tämä artikkeli sisältää mielipiteitä Go Guides -toimitustiimiltä. Hotels.com maksaa kirjoittajille palkkion tällä sivustolla julkaisuista kirjoituksista esimerkiksi matka- ja muiden kulujen muodossa.