Helsingin tuomiokirkko

Kauas näkyvä upea maamerkki

Helsingin nähtävyyksiin tutustuville tuomiokirkko on käytännössä pakollinen vierailukohde – jos et lisää tätä listallesi, myöhemmin voi kaduttaa. Keskustassa käveleville kauas näkyvä kirkko on myös hyvä maamerkki, josta pystyy arvioimaan oman sijainnin suhteessa siihen sekä Kauppa- ja Senaatintoreihin. Koska kirkon upeimmat koristeet löytyvät sen julkisivusta, sen luona voi hyvin vierailla myös aukioloaikojen ulkopuolella. Kesällä voit ensin ihailla julkisivua ja Senaatintorin maisemaa ja nauttia sitten eväitä edustan rappusilla. Jos viihdyt paikalla hiukan pitempään, vähintään yhtä hyvä vaihtoehto on suunnata ihailemaan kirkkoa Senaatintorin ruokaterassilta. Kesäiltaisin sillä tarjotaan kattavan ruoka- ja juomatarjonnan ohella usein myös musiikkia. Ohjelma kannattaa tosin tarkastaa etukäteen verkosta – päivästä riippuen se voi olla kuorolaulua, pianomusiikkia, karaokea, rokkia tai vaikka elektroa. Kylminä vuodenaikoina voit puolestaan kuvata kirkon ja muut toria ympäröivät rakennukset valaistuina. Joulunaikaan tarjolla on myös klassinen joulukuusi sekä suositut Tuomaan markkinat.

Historiaa

Tuomiokirkon syntyhistoria alkaa vuodesta 1812, jolloin Aleksanteri I:n käskystä Helsinkiin alettiin suunnitella uutta luterilaista kirkkoa. Tuolloin Suomessa riitti kuitenkin myös muita rakennusprojekteja, joten kirkon rakennustöitä ei aivan heti saatu käyntiin. Vuonna 1818 asia kuitenkin siirtyi eteenpäin, kun kirkon suunnittelijaksi valittiin saksalainen Carl Ludvig Engel. Valinta ei ollut yllätys, sillä Engel oli paria vuotta aiemmin valittu Helsingin uudelleenrakentamisesta vastaavan komitean arkkitehdiksi, jonka haluttiin suunnittelevan kaikki uuden keskustan avainrakennukset. Kirkosta tuli kuitenkin monessa mielessä hänen päätyönsä, sillä Engel hioi sen suunnitelmia peräti vuosikymmenen ajan. Varsinaiset rakennustyöt alkoivat vuonna 1830 ja jatkuivat aina vuoteen 1852. Engel kuoli jo 1840, eikä siten koskaan nähnyt alussa Nikolainkirkoksi nimettyä rakennusta valmiina. Engelin kuoltua hänen paikkansa otti Ernst Lohrmann, joka teki kirkkoon useita lisäyksiä, kuten pienet kulmatornit ja sivupaviljongit.

Vuosien saatossa tuomiokirkko on tarjonnut puitteet ja taustan paitsi kirkkomenoille, myös monille historian merkkitapahtumille. Levottominta oli vuonna 1917, jolloin joukko anarkisteja valtasi kirkon niin kutsuttujen Helsingin kirkkomellakoiden aikana. Samana vuonna kirkon nimeksi vaihtui Suurkirkko ja vuonna 1957 nimi muutettiin uudelleen, tällä kertaa Helsingin tuomiokirkoksi. 1930-luvulta alkaen kirkon vieressä sijaitsevalla Senaatintorilla järjestettiin myös huippusuosittu uudenvuodenaaton kansanjuhla. Vuonna 2019 juhla kuitenkin siirrettiin suuremmalle Kansalaistorille.

Hyvä tietää

Helsingin tuomiokirkko sijaitsee Senaatintorin pohjoisreunalla, osoitteessa Unioninkatu 29. Muualta keskustasta pääset sinne helpoiten kävellen, kaupunkipyörällä tai raitiovaunuilla 2, 4, 7 tai 9. Jos viihdyt Senaatintorin alueella hieman pitempään, kannattaa tarkastaa myös ainakin upea Suomen kansalliskirjasto, Snellmaninkadulla sijaitseva ilmainen Suomen Pankin rahamuseo sekä Helsingin vanhin kivitalo, torin kaakkoispuolella sijaitseva Sederholmin talo. Viimeksi mainitusta löydät myös Helsingin kaupunginmuseon, joka sekin on ilmainen. Nämä ovat tosin vasta alkua – vain 500 metrin säteellä kirkosta on paljon muitakin nähtävyyksiä. Ainakin kesällä Senaatintorilta starttaa usein myös opastettuja kävelykierroksia. Niitä voi suositella etenkin alueen arkkitehtuurista kiinnostuneille. Nälän yllättäessä tuomiokirkosta katsoen lähimmät vaihtoehdot ovat Senaatintorin ravintolaterassi sekä kirkolta katsoen etelässä ja idässä sijaitsevat ravintolat. Jälkimmäisistä löydät kaikkea voileivistä ja pitsoista maailmanluokan fine dining -elämyksiin. Eväitä kirkon rappusille löydät puolestaan ainakin Aleksanterinkadulta.