Kruununhaka

Mitkä ovat Kruununhaan kohokohtia?

Kruununhaan upeinta antia on ehdottomasti sen eteläosassa sijaitseva Senaatintorin ympäristö. Sieltä löydät tukun Helsingin ikonisimpia rakennuksia, kuten Presidentinlinnan, tuomiokirkon, Säätytalon, Valtioneuvoston linnan ja kansalliskirjaston. Osaan niistä pääset tutustumaan myös sisältä. Lisäksi kannattaa huomioida alueen museot, kuten Suomen pankin rahamuseo ja osin Sederholmin talossa oleva Helsingin kaupunginmuseo sekä kansalliskirjaston näyttelyt. Sään ollessa lämmin Kruununhaan alueeseen voi tutustua myös hieman pidemmän kävelykierroksen merkeissä. Eteläosan lisäksi sillä voi poiketa myös esimerkiksi kauniilla Liisankadulla ja Tervasaaressa.

Kruununhaassa voi myös syödä hyvin. Erityisen paljon ravintoloita on Torikortteleissa ja Säätytalon pohjois- ja itäpuolella. Ensin mainituista löytyy etenkin huippuravintoloita, Säätytalon ympäristöstä saa puolestaan myös muun muassa sushia, nepalilaista, korealaista ja pitsaa. Täysin oma lukunsa on Senaatintorilla kesäisin palveleva ruokaterassi. Sieltä löytyy kattava määrä pieniä ruoka- ja juomapaikkoja sekä usein myös livemusiikkia. Tarkemmat tiedot löydät helposti verkosta.

Kruununhaan historiaa

Kruununhaka on Helsingin vanhin kaupunginosa, ja pitkään Helsinki oli yhtä kuin Kruununhaka. Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa oli perustanut Helsingin vuonna 1550 Vantaanjoen suulle, mutta siirsi sen tänne vuonna 1640. Nimensä kaupunginosa on saanut sen pohjoisosassa tuolloin sijanneesta kruunun laidunmaasta. Alkuvaiheessa kaupunki oli pieni, nykyiseen verrattuna suorastaan mitätön. Koska rakennukset olivat pääosin puuta, suuri osa kaupungista myös paloi säännöllisin väliajoin. Väestöä kaatoivat lisäksi nälkävuodet ja etenkin 1690-luvulla riehunut rutto. Se jätti kaupunkiin vain 400 asukasta.

Nykyiseen loistoonsa Kruununhaka rakennettiin 1800-luvulla. Muutos käynnistyi venäläisten siirrettyä maamme hallinnon Turusta Helsinkiin 1812. Kruununhakaan tulleen keskustan suunnittelivat Carl Ludvig Engel ja Johan Albrecht Ehrenström. Lähes kaikki alueen vanhat julkiset rakennukset, kuten Ulriika Eleonooran kirkko, purettiin, ja entinen Suurtori ja sitä reunustanut hautausmaa tasoitettiin uuden Senaatintorin pohjaksi. Uusi keskusta kohosi sen ympärille pala palalta: Senaatintalo (1820), Yliopiston päärakennus (1832), tuomiokirkko (1852) ja niin edelleen. Torin eteläpuolelle jäi tosin myös muutama vanhempi rakennus, kuten jo 1757 valmistunut Sederholmin talo.

Uusi keskusta oli onnistunut ja seisoo edelleen. 1800-luvulla Kluuvinlahden täyttäminen ja rautatien tulo siirsivät kuitenkin kaupungin ydinaluetta lännemmäs. Tämä lienee onni, sillä sen ansiosta Kruununhaan arvorakennuksiin ei ole kajottu.

Hyvä tietää

Helsingin ydinalueelta, eli Kampista ja Kluuvista, pääset Kruununhakaan helpoiten kävellen tai kaupunkipyörällä. Sään ollessa huono matkan voi puolestaan taittaa esimerkiksi bussilla 16 tai raitiovaunulla 7. Kaupunginosaa reunustaa pohjoisessa Kallio, lännessä Kluuvi ja etelässä Kaartinkaupunki. Kallio on boheemia, etenkin juoma- ja ruokapaikoistaan tunnettua aluetta ja Kluuvi keskustan kaupallinen ydin. Kaartinkaupunki on naapurialueista vanhin, mistä johtuen se myös muistuttaa Kruununhakaa kaikkein eniten. Parhaiten tämän huomaa Kasarmitorin alueella, joka on Senaatintorin tapaan 1820-luvulta. Kruununhaasta poiketen Kaartinkaupungissa on myös useita huippuhotelleja. Lisäksi sieltä löytyy suosittu Design-museo sekä kaunis Esplanadin puisto.

Kolmas Helsingin vanha alue on saarille sijoittuva Suomenlinna. Sinne pääset vuoden ympäri Kauppatorin rannasta liikennöivällä lautalla. Sen tärkeimpiin nähtävyyksiin lukeutuvat ovat ainakin Kuninkaanportti, Suomenlinnan kirkko, suuri linnanpiha, punainen rantakasarmi, kruununlinna Ehrensvärd, bastioni Zander sekä sukellusvene Vesikko. Suurin osa niistä on avoinna myös talvisin.