10 vähemmän tunnettua nähtävyyttä Helsingissä

Jos arkkitehtuuri ja historia kiinnostavat, kannattaa poiketa Munkkiniemessä sijaitsevaan Alvar Aallon kotitaloon. Se valmistui vuonna 1936 arkkitehtipariskunta Alvar ja Aino Aallon kodiksi ja toimistoksi. Talon julkisivu on äärimmäisen pelkistetty, melkeinpä karu; sisällä tunnelma on astetta lämpimämpi ja ihailtavaksi löytyy myös hurja määrä esineitä ja yksityiskohtia, kuten arkkitehdin vanha flyygeli. Lähes kaikki muu sisustus on Aallon omaa tuotantoa; täällä näet siis myös sen, millaiseen käyttöön Aalto tuotteensa suunnitteli. Asuinrakennuksen lähellä sijaitsee myös arkkitehdin 1955 valmistunut ateljee. Molempiin kohteisiin pääsee tutustumaan vain opastetulla kierroksella. Kierrosten aikataulun ja varausohjeet löydät helposti verkosta. Helsingin ytimestä Alvar Aallon talolle pääsee helpoiten pyörällä tai raitiovaunulla 4. Lähin raitovaunupysäkki on Laajalahden aukio, josta perille on vain 300 metriä.

Tamminiemi on etenkin presidentti Kekkosen pitkään suosima jugend-huvila vain lyhyen pyörämatkan päässä Helsingin ytimestä. Muista presidenteistä siellä ovat asuneet myös Ryti ja Mannerheim, joskin Kekkoseen verrattuna heidän asuinjaksonsa jäivät lyhyiksi. Suomi-historiasta kiinnostuneille kyseessä on todellinen huippukohde: kaikkiin talon huoneisiin ja melkeinpä jokaiseen tavaraan liittyy tarina, ja rannassa on suorastaan legendaarinen Tamminiemen rantasauna. Nyt asiaa on vaikea uskoa, mutta 60- ja 70-luvuilla maatamme ohjailtiin hyvin pitkälti jälkimmäisen lauteilta! Helsingin ytimestä pääset Tamminiemeen helpoiten kaupunkipyörällä tai bussilla 24. Sään ollessa hyvä samalla reissulla voi poiketa myös läheiseen Seurasaareen. Loppuun pieni säästövinkki: Tamminiemen pääsyliput eivät ole kalliita, mutta jos haluat päästä sisään täysin ilmaiseksi, sekin onnistuu, kun suuntaat perille Helsinki-päivänä (12.6.) tai – kuinkas muuten – Kekkosen syntymäpäivänä (3.9.).

Käteisestä ja Suomen taloushistoriasta kiinnostuneiden kannattaa poiketa Senaatintorin liepeillä sijaitsevaan Suomen pankin rahamuseoon. Sen päänäyttely esittelee molempia kattavasti, ja kuten olettaa voi, näytteillä on suuri määrä maassamme eri aikoina käytettyjä metalli- ja paperirahoja. Lisäksi museossa on noin vuoden kerrallaan esillä oleva vaihtuva näyttely. Lähiaikoina niissä on esitelty muun muassa väärää rahaa ja Suomen pankin pahimpia kriisivuosia. Näyttelyiden lisäksi museo järjestää myös erilaisia tapahtumia, joita voit seurata museon verkkosivujen kautta. Rahamuseo sijaitsee Helsingin tuomiokirkon kivijalassa; sisäänkäynti on kirkkoa oikealla puolella reunustavalla Snellmanninkadulla. Helsingin päärautatieasemalta tai Kampista museolle voi kävellä, ja sään ollessa huono matka taittuu myös esimerkiksi raitiovaunulla 7. Museo on ilmainen.

Kantakaupungin pohjoisosassa sijaitseva Vallilan siirtolapuutarha tarjoaa paljon nähtävää keväästä syksyyn. Sen alueella on yhteensä 174 pientä viljelypalstaa, joita vuokralaiset hoitavat kukin tavallaan. Niiden välissä kulkee pieniä teitä ja polkuja, joilta pääset näkemään kaiken paitsi palstamökkien sisätilat. Sisään kurkistaminen onnistuu varmuudella vain Mansikkapolulla, jossa sijaitsee täysin 1930-luvun asussa oleva museomökki. Se on auki kesäsunnuntaisin. Myös muiden mökkien ulkoasu on tarkoin säädeltyä, mikä osaltaan varmistaa, että alue säilyy idyllisenä. Muualta Helsingistä pääset Vallilan siirtolapuutarhaan helpoiten kaupunkipyörällä tai raitiovaunuilla 6 ja 8. 1.5.–16.9. alue on avoinna ilmaiseksi joka päivä kello 9–21.

Länsi-Helsingin Kuusisaaressa sijaitseva Villa Gyllenberg sopii täydellisesti iltapäivän mittaiseen taidekylpyyn. Se on kauppaneuvos Ane Gyllenbergin (1891–1977) entinen huvila, johon hän ehti elämänsä aikana keräämään suuren määrän kuuluisaa taidetta. Kaikkiaan tässä koti- ja taidemuseossa on esillä 350 taideteosta vuosilta 1500–1970. Pääpaino on suomalaisessa taiteessa: esillä on esimerkiksi lukuisia Helene Schjerfbeckin teoksia, Akseli Gallen-Kallelan merkkiteos Ad Astra sekä Wäinö Aaltosen ikoninen Aleksis Kiven pää. Museon lisäksi tiloissa on myös pieni kahvila. Helsingin ytimestä Villa Gyllenbergiin pääsee helposti joko linja-autolla 510 tai pyöräillen. Samalla reissulla voi poiketa myös muissa lähialueen kohteissa, kuten yllä esitellyllä Alvar Aallon kotitalolla tai Tamminiemessä.

Sukellusvene Vesikko on maamme ainoa historiallinen sukellusvene, ja se on todellinen huippukohde kaikille historiasta ja sotakoneista kiinnostuneille. Sen upeasti entisöidyissä sisätiloissa pääset näkemään paitsi lukuisia ohjainlaitteita myös sen, mitä sukellusvene-elämä todellisuudessa oli. Kuvittelepa viettäväsi sisällä vaikka kokonainen viikko! Sukellusveneen pääsylipulla pääset myös sen lähellä sijaitsevan Sotamuseon Maneesiin, joka esittelee Suomen sotahistoriaa 1800-luvulta tähän päivään. Perusnäyttelyn lisäksi tarjolla on myös vaihtuvia erikoisnäyttelyjä. Sukellusvene Vesikko sijaitsee Suomenlinnaan kuuluvassa Susisaaressa. Helsingin ytimestä sinne pääsee suuntaamalla ensin kauppatorille ja sieltä Suomenlinnaan lautalla. Lauttayhteys toimii ympäri vuoden. Samalla reissulla voit poiketa myös Suomenlinna-museoon tai vaikka piknikille!

Unioninkadulla sijaitseva Suomen kansalliskirjasto on paitsi maamme merkittävin kirjasto myös nähtävyys, jota ei kannata sivuuttaa. Engelin suunnittelema empiretyylinen päärakennus on vuodelta 1840; sen lisäksi kirjastoon kuuluvat Rotunda- ja Fabiania-lisärakennukset sekä suuret maanalaiset kokoelmatilat. Jo yksin rakennukset tekevät tästä kohteesta vierailun arvoisen: jos et usko, tarkasta esimerkiksi päärakennuksen upea kupolisali. Lisäsyyn visiittiin tarjoavat kirjaston näyttelyt ja tapahtumat. Ensin mainituissa esitellään ensisijaisesti kirjaston ainutlaatuisia kokoelmia, joihin kuuluu muun muassa valtava määrä historiallisia teoksia Suomesta ja Venäjän keisarikunnan ajoilta. Löydät Suomen kansalliskirjaston Helsingin tuomiokirkon vierestä, edestä katsoen sen vasemmalta puolelta. Helsingin ytimestä perille kannattaa yleensä kävellä. Jos se ei onnistu, julkisista lähimmäs tuo raitiovaunu 7.

Kaivopuiston tähtitorni kannattaa pitää mielessä, jos vierailet Helsingissä taivaan ollessa kirkas. Silloin tornilla järjestetään nimittäin kiehtovia näytöksiä, joissa pääset vuodenajasta riippuen ihailemaan joko tähtiä tai aurinkoa. Myös itse rakennus on ehdottomasti näkemisen arvoinen, jos ei muuten niin ainakin osana laajempaa Kaivopuiston kierrosta. Koska torni sijaitsee Kaivopuiston korkeimmalla kukkulalla ja on sen vuoksi helppo löytää, se sopii loistavasti myös tapaamispaikaksi. Näytösaikojen ulkopuolella torniin sisään ei kuitenkaan pääse, paitsi jos satut tuntemaan yhden sitä käyttävistä tähtitieteilijöistä. Torni sijaitsee Kaivopuiston eteläosassa; julkisista lähimmäs tuovat raitiovaunu 3 ja bussi 24.