Kantakaupungin länsipuolella sijaitseva Lauttasaari tarjoaa kauniita puistoja, kaksi uimarantaa sekä lukuisia ravintoloita. Saareen pääsee Helsingistä Länsiväylää ja Lauttasaaren siltaa pitkin tai metrolla.

Helsingin ytimeen verrattuna Lauttasaaren tunnelma on rauhallinen, paikoin jopa unelias. Eniten alueella on asuinkäytössä olevia kerrostaloja, eli mikään loma- tai virkistyssaari se ei ole. Aiemmin saarella oli myös teollisuutta, muun muassa tupakka-, radio- ja puuvillatehtaat, mutta sittemmin ne on siirretty muualle. Teollisuuden tilalle on tullut paitsi asukkaita myös monenlaisia pienyrityksiä ja palveluita. Myös ravintolatarjonta on parantunut vauhdilla, ja uusia paikkoja avataan jatkuvasti. Yöelämää on huomattavasti vähemmän. Turistin näkökulmasta saaren parasta antia ovat ehdottomasti sen eteläosassa sijaitsevat rannat ja niiden ympäristössä oleva tarjonta. Kesällä saareen voi käydä tutustumassa esimerkiksi kaupunkipyörällä Lauttasaaren sillan kautta. Talvella kannattaa puolestaan huomioida ainakin edellä mainitut ravintolat sekä Vaskiniemessä sijaitseva Suomen saunaseuran Saunatalo. Huomaa kuitenkin, että jälkimmäiseen pääsevät vain seuran jäsenet vieraineen. Lauttasaaren todellinen kuriositeetti on Vattuniemen länsipuolella sijaitseva pikkusaari. Tai ei itse saari, vaan sen nimi: Nahkahousut.

Lauttasaari – yksi oppaan 13 suosituinta kaupunginosaa Helsingissä kohokohdista (Lue kaikki kohteesta Helsinki täällä)

Mitkä ovat Lauttasaaren parhaat nähtävyydet?

Lauttasaaren kiehtovin anti löytyy ehdottomasti saaren eteläosassa sijaitsevilta niemiltä sekä niiden välissä olevan Hevosenkengänlahden rannasta. Eteläisin niemi jakautuu läntiseen Särkiniemeen ja itäiseen Vattuniemeen. Jälkimmäisen maastossa kulkee vanha Krimin sodan aikainen linnoitusvalli, ja sen kaakkoiskulmassa on muistomerkin virkaa toimittava ilmatorjuntatykki. Ensin mainituista ja myös itse sodasta johtuen niemi tunnettiin pitkään nimellä Ryssänkärki. Virallisiin karttoihin sitä ei tosin ymmärrettävästi painettu. Niemen edessä oleva merialue on hyvin matalaa. Jos merenpinta on 30 senttiä tavanomaista matalammalla, vettä on niin vähän, että niemeltä voi kävellä sen edustalla olevalle saarelle – jopa ilman saappaita! Särkiniemen ja Vattuniemen välissä on myös pieni Veijarivuoren uimaranta. Se ei lukeudu kaupungin suosituimpiin, mutta helteellä se täyttyy hetkessä.

Lauttasaaren toinen ranta on hieman pohjoisempana sijaitsevan Hevosenkengänlahden rannassa sijaitseva Kasinonranta. Sen yhteydessä on muun muassa suihkut, WC:t, pukusuoja, lentopallo- ja koriskentät ja kahvila. Heti rannan vieressä palvelee myös tunnelmallinen Lauttasaaren paviljonki. Kesäiltoina sen terassi tarjoaa täydelliset puitteet syömiseen, juomiseen ja seurusteluun.

Lauttasaaren historiaa

Lauttasaari mainitaan historiankirjoissa jo 1500-luvulla. Tuolloin saarella oli tiettävästi 2–4 tilaa, ja elanto hankittiin viljelemällä ja merestä. Tänä päivänä on vaikea uskoa, että noista ajoista aina 1900-luvun alkuun asti Lauttasaaressa oli vain muutamia ympärivuotisia asukkaita. Saaren keskuspaikkana toimi historiallinen Lauttasaaren kartano, jonka omistajalle käytännössä koko saari kuului. Kartanoa hallinnoivat eri aikoina muun muassa Weurlanderin suku, venäläiset Ivan ja Vladimir Wavulin sekä viimeisenä kauppaneuvos Julius Tallberg. Venäläiskaudella Lauttasaareen rakennettiin huviloita, ja Tallberg puolestaan pyrki tekemään siitä myös matkailukohteen. Tämä myös onnistui: vuonna 1913 saarelle avattiin uimaranta, pieni rantakahvila ja verkkopallokenttä, ja pian tämän jälkeen saarelle alkoi myös säännöllinen höyrylaivaliikenne kantakaupungin Ruoholahdesta. Saaresta tulikin nopeasti suosittu virkistys- ja ulkoilupaikka.

Vähitellen Lauttasaareen alkoi kuitenkin kohdistua myös Helsingin kasvupainetta. Ensimmäinen asemakaava saarelle laadittiin vuonna 1913, joskin tuolloin sen toteuttaminen jäi vielä pöydälle. Radikaalisti asiat alkoivat muuttumaan uuden sillan myötä, joka mahdollisti muun muassa nopean työmatkaliikenteen. Todellinen väestöräjähdys koettiin 50- ja 60-luvuilla, jolloin Helsinkiin saapui runsaasti maaseudun väestöä. Vuonna 1965 saaren läpi rakennettiin myös moottoritie, Helsingistä Kirkkonummelle johtava Länsiväylä.

Hyvä tietää

Helsingin keskustasta pääset Lauttasaareen erittäin helposti kaupunkipyörällä, metrolla tai linja-autolla. Metro on näistä nopein: matka-aika Kampista on vaivaiset neljä minuuttia. Linja-autoista kannattaa valita numero 21, jolla pääset saaren kaikkiin osiin. Keskustassa pääset sen kyytiin Kampin terminaalista. Kaupunkipyörän voit ottaa käyttöön myös Lauttasaaressa; pyöräasemia on ainakin Lauttasaaren metroaseman vieressä, Tallbergin puiston liepeillä ja Vattuniemen alueella.

Jos suuntaat Lauttasaareen pyörällä, samalla reissulla on helppo käydä myös esimerkiksi Hietaniemen uimarannalla, Lapinlahden historiallisella sairaala-alueella tai Ruoholahdessa sijaitsevalla Kaapelitehtaalla. Lauttasaaren uimarannat ovat parhaimmillaan sään ollessa tyyni. Koska rannat ovat verrattain pieniä, kuuman sään aikaan niillä voi kuitenkin olla tungosta. Silloin kannattaa harkita edellä mainitun Hietaniemen lisäksi ainakin suurta Pihlajasaaren uimarantaa. Sinne on mentävä vesibussilla, mutta suurta vaivaa matkasta ei koidu. Vesibussiin pääset Ruoholahden torilta. Pitkän uimarannan lisäksi Pihlajasaaressa on myös historiallisia huviloita, tilaussaunoja ja pieni leirintäalue.

Valokuva: Giuseppe Milo (CC BY 3.0) muokattu

Lauttasaari