Järvi- ja Vaara-Suomen parhaat kohteet

Kainuussa noin Oulun korkeudella sijaitseva Martinselkosen eräkeskus on monien eränkävijöiden unelma. Vain parin kilometrin päässä itärajalta olet karhujen asuinmailla kymmenien kilometrien päässä lähimmästä asutuskeskuksesta. Täällä luonto tuntuu todella koskemattomalta, ja talvella akkuja voi ladata vaikka pilkkien, jota voit halutessasi kokeilla oppaan kanssa. Pilkkiessä laajojen erämaiden hiljaisuus rauhoittaa ja inspiroi, ja unohdat arjen kiireet aivan huomaamattasi. Opastettu pilkkiretki läheiselle järvelle alkaa moottorikelkan vetämässä reessä, ja kalaonnea pääsee koittamaan noin kolmen tunnin ajan. Martinselkosen eräkeskuksessa vierailijoille on tarjolla ympäri vuoden myös kattavat ruokapalvelut ja esimerkiksi savusauna, jossa voit rentoutua raikkaassa luonnossa vietetyn päivän päätteeksi.

Vaara-Suomessa, lähellä Venäjän rajaa sijaitsee Arolan maatilamatkailukohde, jonka järjestämät karhusafarit tarjoavat ainutlaatuisen tilaisuuden nähdä metsien massiivisen kuninkaan aivan lähietäisyydeltä. Erämaan tunnelmasta pääsee nauttimaan Arolassa ympäri vuoden, mutta karhujen tarkkailu onnistuu vain toukokuun alusta elokuun puoliväliin, minkä jälkeen karhut painuvat talviunilleen. Vaikuttavia eläimiä tarkkaillaan turvallisesti oppaan johdolla hirsisistä katselukopeista, joita on Arolan tilan lähistöllä 7 kappaletta. Niistä voit tarkkailla ja valokuvata karhujen toimia, jotka vaihtelevat eri vuodenajan mukaan. Saatat päästä ihastelemaan myös edelliskesän pentujen iloista temmellystä. Koppiin mahtuu kerralla 25–30 henkilöä, joten voit lähteä safarille isommallakin porukalla! Arola tarjoaa safaripaketteja myös majoituksella, joten villin pohjolan tunnelmasta pääsee nauttimaan halutessaan useamman päivän ajan.

Tampereen ja Hämeenlinnan seudun vesistöihin pääsee tutustumaan parhaiten sisävesien Hopealinjat-risteilyaluksilla. Tampereen pohjoispuolella avautuvan Näsijärven upeisiin maisemiin vie s/s Tarjanne, joka on maailman vanhin pitkää reittiä kulkeva matkustajahöyrylaiva. Vuonna 1908 rakennettu legendaarinen laiva on ollut mukana aikanaan muun muassa ensimmäisessä maailmansodassa, ja se risteilee aina järven pohjoisessa päässä sijaitseville Virroille saakka. Runoilijan tieksi kutsuttu vesireitti on saanut nimensä Johan Ludvig Runebergin mukaan, ja sen varrella voit ihailla ohi lipuvia maisemia rantahuviloineen, sinisenä välkehtivää järvenselkää sekä Kirnusalmen kapeikon kalliomaalauksia. Risteily Virroille kestää 8 tuntia, mutta tarjolla on myös lyhyempiä, parin tunnin päivä- tai iltaristeilyjä esimerkiksi Tampereen toisella puolella avautuvalle Pyhäjärvelle. Tällä puolella voit halutessasi risteillä vesistöä pitkin aina Hämeenlinnaan saakka tai suunnata Tampereen eteläpuolella sijaitsevalle Viikinsaarelle, jossa on kesäisin runsaasti nähtävää ja koettavaa kaikenikäisille lavatansseista ja kesäteatterista uimarantoihin ja grillipaikkoihin.

Järven rannalla sijaitseva Petäjäveden kirkko rakennettiin 1700-luvulla, ja se on jo vuosisatojen ajan ollut merkittävä osa paikallisten ihmisten elämää ja juhlahetkiä. Tuhansia kävijöitä vuosittain houkuttelevan kirkon rakensivat paikalliset kirvesmiehet, ja mittaamattoman arvokas puukirkko valittiin Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 1994. Kirkko on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan, ja se edustaa pohjoista puukirkkoarkkitehtuuria ja hirsirakentamista. Kirkko jäi pois käytöstä vuonna 1879, mutta nykyään sen kunnostamista ja ylläpitoa hoitaa Museovirasto, ja kirkossa järjestetään erityisesti kesäaikaan jumalanpalveluksia, konsertteja, häitä ja kastetilaisuuksia. Maailmanperintöalueeseen kuuluvat itse kirkon lisäksi myös hautausmaa sekä naapurissa sijaitseva Lemettilän tila, joka edustaa niin ikään suomalaista perinteistä rakennustapaa. Kirkko sijaitsee Jämsänveden ja Petäjäveden välisen salmen länsirannalla, johon entisaikaan ihmisten oli helppo saapua eri suunnista veneellä tai jäätä pitkin.

Korpilahdella sijaitseva Oravivuori on osa Struven kolmiomittausketjua, joka ulottuu Pohjoiselta jäämereltä aina Mustalle merelle saakka ja jonka mittauspisteet sijaitsevat 10 eri valtion alueella. Ketju on yksi Unescon maailmaperintökohteista, ja se edustaa tieteen ja tekniikan kulttuuriperintöä. Mielenkiintoisen ketjun keksi 1800-luvulla saksalainen tähtitieteilijä Friedrich George Wilhelm Struve, ja keksinnön avulla on voitu hankkia paljon tärkeää tietoa maapallon muodosta ja koosta. Oravivuoren piste porattiin kallioon vuonna 1834, ja paikalla sijaitsevaan näkötorniin voi kiivetä ihailemaan ympärillä avautuvia maisemia ja kaunista Päijännettä. Tornille vie noin kilometrin pituinen polku, ja jo tornin juurelta avautuvat kauniit näkymät. Huipulle asti kannattaa kuitenkin kiivetä huikaisevan järvimaiseman vuoksi. Oravivuoren mittauspisteelle ja tornille voi retkeillä mihin vuodenaikaan tahansa.

Verlan ruukkimiljöö nimettiin vuonna 1996 Unescon maailmanperintökohteeksi sen hyvin säilyneiden puuhiomon ja pahvitehtaan sekä näitä ympäröivän asutusalueen perusteella. Alueella toiminut paperimassa- ja pahviteollisuus menestyi hyvin Pohjois-Euroopassa 1900-luvun alussa. Arvokkaassa tehdasmiljöössä on runsaasti yksittäisiä kohteita, jotka kertovat alueen historiasta, ja työläisten arkeen ja elämään voi tutustua alueella kiehtovien tarinoiden, kuvien ja dokumenttien avulla. Itse tehdasmuseoon pääsee tutustumaan oppaan johdolla kesäkaudella, jolloin ovat auki myös alueen ravintola, näyttelyt ja puodit. Verlankosken partaalla voi kulkea lisäksi koko tehdasalueen kiertävää historiapolkua pitkin, joka kertoo maailmanperintökohteen menneisyydestä aina kosken yläosasta löydetyiltä 7 000 vuotta vanhoilta kalliomaalauksilta sen vuonna 2015 valmistuneelle kävelysillalle asti.

Pohjois-Karjalassa vierailevien ehdottomiin luontonähtävyyksiin kuuluu Petkeljärven kansallispuisto, joka on osa Unescon ohjelmaan kuuluvaa Pohjois-Karjalan biosfäärialuetta. Harjujen halkoma maasto on pääasiassa yli 150-vuotta vanhaa ikimännikköä, jonka runkojen läpi siintävät kirkasvetiset järvet. Upeissa patikkamaastoissa on tarjolla myös eripituisia, merkittyjä patikkareittejä noin 10 kilometrin verran, mikä tekee siitä sopivan kohteen päiväretkille. Luonnossa rentoutuessasi saatat bongata myös merkkejä alueen villieläimistä, joihin kuuluva amerikanmajava kaataa pelkillä talttahampaillaan täysikasvuisen puun. Järven selällä viihtyy melojien lisäksi kuikka, jonka äänet kuuluvat villin erämaa-alueen rauhalliseen äänimaisemaan erottamattomasti. Lähde Petkeljärjen harjuille, joita ovat käyttäneet kulkureitteinä eläinten lisäksi ihmiset jo tuhansien vuosien ajan. Tarjolla on myös opastettuja retkiä, ja vesille aikovat voivat vuokrata soutuveneen, kajakin, kanootin tai vaikka SUP-laudan. Pidempää retkeä suunnittelevien kannattaa suunnata Petkeljärveltä lähtevälle, 35 kilometrin pituiselle Taitajan taipaleelle, joka on Pohjois-Karjalan vanhin kävelyreitti.

Pielisen rannalla kumpuileva Kolin kansallispuisto kattaa 30 neliökilometrin kokoisen alueen. Sen lumoavat maisemat toivottavat kävijät tervetulleeksi vuoden ympäri, sillä maisemiin voi tutustua niin jalan kuin hiihtäenkin. Vaaramaisemien alla siintävällä Pielisellä voi sulan veden aikaan meloa, ja jokamiehenoikeudestaan voi nauttia puistossa sienestämällä, marjastamalla tai onkien. Patikoijille Koli tarjoaa merkittyjä reittejä noin 80 kilometrin verran, ja pidemmillä retkillä yöpyä voi teltassa, laavussa tai vaikka hotellissa! Kesäaikaan retkeilypolkujen varsilla voi ihastella kansallispuiston lampaita, kyyttöjä ja hevosia. Upeihin maisemiin voi lähteä myös hevosen selässä, sillä alueella järjestetään eri pituisia ratsastusretkiä. Kansallispuiston korkein vaara on Ukko-Koli, joka kohoaa 347 metriä merenpinnan yläpuolelle ja on Etelä-Suomen korkein kohta. Sen huipulta avautuvat upeat maisemat Suomen neljänneksi suurimmalle järvelle Pieliselle ja arvokkaisiin vanhoihin metsiin, joita koristaa talvisin upea tykkylumi.

Keski-Suomen maakunnassa sijaitseva, vuonna 2003 perustettu Leivonmäen kansallispuisto tarjoaa upeat retkeily- ja patikointipuitteet harjumetsien poluilla ja suoalueiden pitkospuilla. Eripituisia reittejä on tarjolla monta, esteettömästä 700 m pituisesta katetusta ulkoilureitistä yli 10 kilometrin patikointireitteihin, ja tarjolla on lisäksi 20 kilometrin maastopyöräilyreitti. Talvella lumisista suo- ja harjumaisemista pääsee nauttimaan myös hiihtäen 10 kilometrin pituisella ladulla. Esteettömän Harjujärven reitin voi kulkea pyörätuolilla tai vaikka lastenrattaiden kanssa, ja sen varrella on myös puolikota, telttailualue ja tulentekopaikka, jossa on mukava pitää välillä taukoa. Soisilla alueilla suopursun tuoksu ja upeat, levollisten metsälampien täplittämät maisemat saavat unohtamaan arjen, ja valoisilla harjumänniköillä siintäviä järvimaisemia ihaillessa askel kevenee.

Tampereen pohjoispuolella avautuva pitkänomainen Näsijärvi on Suomen 16. suurin järvi, joka työntyy lukuisine lahdenpoukamineen pohjoiseen aina Virroille asti. Järvellä on lähes 600 saarta, ja sen kirkkaaseen veteen voi pulahtaa saarten lisäksi lukuisilta poukamilta ja uimarannoilta. Näsijärven ympäri kulkee myös pyöräilijöille loistavasti sopivia reittejä, joita pitkin kesäisestä järvimaisemasta pääsee nauttimaan ihan omaan tahtiin. Leppeässä kesäilmassa rauhallisilla maaseututeillä kiireetön tunnelma tarttuu vastustamattomasti matkailijaan, ja useamman päivän reissulla voi yöpyä lukuisilla järven ympärillä sijaitsevilla matkailutiloilla. Järven rannoilta löytyy myös kulttuurikohteita, jotka kertovat alueen vaikutuksesta tunnettujen suomalaisten taiteilijoiden elämiin. Täällä viettivät aikaa muun muassa Suomen kultakauden tunnetuimpiin taiteilijoihin kuuluva Ellen Thesleff sekä Johan Ludvig Runeberg, jonka mukaan on nimetty myös Näsijärven halki kulkeva laivareitti Runoilijan tie. Virroille asti matkaavien kannattaa vierailla myös Virtain perinnekylässä. Tässä museokohteessa voit tutustua muun muassa talonpoikaiselämään 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa.