Matkailussa tärkeintä on monille ruoka ja juoma ja paikallisiin herkkuihin tutustuminen. Suomessa reissatessa yksi parhaista asioista onkin perinneruoat, ja herkkujen ääreen kannattaa pysähtyä useasti. Tuskin mikään yhdistää ihmisiä yhtä hyvin kuin ruoka ja yhteisen pöydän ääreen istuminen, ja perinneruokien kautta ymmärrät paremmin myös alueen historiaa ja tapoja. Suomesta löytyy loputon määrä perinteisiä ruokia ja leivonnaisia, joista paikalliset mielellään kertovat. Monille tuotteille on haettu lisäksi erilaisia valmistus- ja nimisuojia myös Euroopan unionin tasolla, joten aidoimman kokemuksen saat usein vain paikan päällä vieraillessasi alueen toreilla, ravintoloissa ja leipomoissa. Suomalaiset ovat ylpeitä perinneruoistaan, joita tarjotaan mielellään myös vieraille ja matkailijoille. Maistuvathan niissä puhtaat suomalaiset maut.

    1

    Karjalanpiirakka

    Karjalanpiirakka on koko maan kestosuosikki

    • Ruoka

    Ruisleivan ohella suomalaisten rakkain herkku on epäilemättä karjalanpiirakka. Karjalanpiirakoista on kirjallisia tietoja jo 1600-luvulta, ja alkujaan pohjois- ja rajakarjalainen herkku on levinnyt syntyseuduiltaan sittemmin karjalaisevakkojen mukana muualle Suomeen ja jokaisen keittiöön. Aidon piirakan tunnistaa muun muassa ohuesta kuoresta ja kauniista rypytyksestä. Jos omat piirakantekotaidot eivät vielä vakuuta, voi niitä käydä hiomassa esimerkiksi piirakantekokurssilla, joita löytyy Suomesta useita. Mikä tahansa tekele ei muuten piirakaksi kelpaa, sillä vuonna 2003 karjalanpiirakalle haettiin Euroopan unionilta nimisuoja, joka määrittelee tarkasti, miten ja mistä aineksista aito piirakka tehdään.

    2

    Leipäjuusto

    Tämä juusto maistuu vaikka kahvin kanssa

    • Ruoka

    Monille nykyään tuttua leipäjuustoa on alun perin valmistettu lähinnä Pohjanmaalla, Lapissa ja Kainuussa. Sittemmin leipäjuusto – tai juustoleipä – on levinnyt muualle Suomeen, ja yhä useammat ovat löytäneet tämän monikäyttöisen herkun. Alun perin sitä valmistettiin kesäisin usein ternimaidosta, ja hiilloksessa tai avotulella kypsennettyä juustoa saatettiin jopa kuivattaa ja käyttää myöhemmin pehmentämällä sitä hiilloksella tai lisäämällä patoihin. Nykyään monet nauttivat juustonsa mieluiten lämmitettynä lakkahillon kanssa, mutta tiesitkö, että aikanaan sitä tarjoiltiin kahvin kanssa? Jos muuten leipäjuuston valmistus ja käyttötavat kiinnostavat tai haluat vain keskustella lempijuustostasi muiden harrastajien kanssa, kannattaa suunnata Ristijärvelle, jossa järjestetään kesäisin juustoleipämessut.

    3

    Kalakukko

    Perinneruokien kuningas kalakukko

    • Ruoka

    Kalakukko tuo monelle oitis mieleen Kuopion, jossa sitä nykyään valmistetaankin muun muassa erityisissä kalakukkoleipomoissa. Perimätiedon mukaan kalakukkoja on kuitenkin valmistettu jo keskiajalla, ja tämän rakkaan perinneruoan valmistusta vaalitaan edelleen, mistä kertoo sen vuonna 2002 saama Euroopan unionin nimisuoja. Kalakukko muodostuu rukiista valmistetusta kuoresta sekä kalasta ja sianlihasta valmistetusta täytteestä. Kuten monessa muussakin perinneruoassa, kalakukossakin yhdistyvät herkullinen maku ja käytännöllisyys. Tiiviissä kuoressa ruoka on nimittäin valmiiksi paketissa, ja mukana kulkee kätevästi näin sekä leipä että pääruoka. Oman kalakukkosi voit ostaa matkan varrelta esimerkiksi Kuopion torilta tai kauppahallista. Jos kukon valmistusta tekee mieli opiskella itse, sen valmistamisen saloihin pääset esimerkiksi paikallisilla Martta-yhdistyksen järjestämillä kursseilla.

    4

    Lörtsy

    Lörtsykojulla Savonlinnan torilla

    • Ruoka

    Yksi Itä-Suomen kuuluisimmista herkuista on savolaisittain rennolla nimellä siunattu lörtsy. Tätä litteää, puolikuun muotoista piirakkaa saa sekä suolaisella että makealla täytteellä, joten sekä pääruoka että jälkkäri hoituvat tarvittaessa samalla kaavalla. Lörtsyn syntyhistoriasta ei ole tarkkaa tietoa, mutta varmuudella niitä on myyty Savonlinnassa ainakin 1950-luvulta saakka. Nykyään lörtsyjä saa ostaa kaupungista useistakin paikoista, mutta kaikkien oikeaoppisimmin ja perinteisimmin niitä nautitaan Savonlinnan torilla. Kaupungissa vieraillessasi suuntaa siis Saimaan rannalla sijaitsevalle torille ja paikanna lörtsyjä mainostava kyltti. Valittuasi mieleisesti täytteen ja saatuasi herkkusi mukaan voit etsiä torin laidalta sopivan taukopaikan ja istahtaa nauttimaan perinteisestä lörtsystä katsellen edessä avautuvaa kimmeltävää Saimaan selkää.

    5

    Rinkeli

    Rinkeli taipuu moneen reseptiin

    • Ruoka

    Rinkeliperinteitä löytyy Suomesta useammastakin paikasta, ja eri tyyppejä ja valmistustapoja on keitetystä paistettuun ja suolaisesta makeaan. Euran rinkelit tai oikeammin rinkilät ovat päätyneet alueelle venäläisen leipurin mukana jo 1800-luvulla, ja lehtevää ja rapeaa leivonnaista valmistetaan siellä huolella edelleen. Täysin toisenlaista rinkeliä saat, kun ostat Itä-Suomesta vesirinkeleitä. Yksinkertaiset rinkelit maustetaan vain ripauksella suolaa, ja ne muistuttavatkin eniten nykyään amerikkalaisina pidettäviä bageleita, jotka nekin ovat alkujaan kotoisin Euroopasta. Näiden rinkeleiden rakenne on usein sitkeähkö ja tiivis, ja nimensä ne saavat valmistustavastaan, sillä niitä keitetään hetki kiehuvassa vedessä ennen uuniin laittamista. Itäsuomalaisiin rinkeleihin kuuluu myös Viipurista kotoisin oleva, sittemmin eteläkarjalaan asettunut viipurinrinkeli, jota leivottiin alun perin luostarissa. Ennen vanhaan uunissa olkien päällä paistettu makea viipurinrinkeli maustetaan kardemummalla ja muskottikukalla, ja näitä herkkuja voit ostaa muun muassa Joensuun torilta.

    Valokuva: Tiia Monto (CC BY-SA 4.0) muokattu

    6

    Rönttönen

    Rönttönen täytetään Kainuun metsämarjoilla

    • Ruoka

    Yksi Kainuun perinneruoista rempseän kuuloinen rönttönen. Nämä karjalanpiirakoita muistuttavat pienet piiraset tehdään ohra- tai ruiskuoreen ja täytetään imelletyllä perunalla, johon on sekoitettu puolukka- tai mustikkasurvosta. Marjoja onkin alueella runsaasti tarjolla, sillä suurin osa koko Suomen metsämarjasadosta tulee juuri Kainuun alueelta. Lisäämällä survokseen sokeria saadaan piirakasta makeampi, mutta kovin makeita piirakat eivät yleensä ole, vaan ne jäävät jonnekin makean ja suolaisen välimaastoon. Rönttönen onkin luultavasti syntynyt pula-aikana, jolloin raaka-aineita on ollut tarjolla niukalti. Tämä piiras on silti nykypäivänäkin tärkeä osa Kainuun perinteitä, ja aitoja rönttösiä kannattaa pysähtyä ostamaan esimerkiksi kuhmolaisista leipomoista. Mikä tahansa ei muuten Kainuun rönttöseksi kelpaa, sillä piirakka on saanut vuonna 2008 Euroopan unionin maantieteellisen merkinnän suojan, jonka mukaan vain Kainuussa valmistettuja rönttösiä saa kutsua juuri tällä nimellä.

    7

    Ahvenanmaan pannukakku

    Kardemummaisen pannukakun kruunaa hillo ja kerma

    • Ruoka

    Pannukakun ystävien kannattaa Ahvenanmaalla pyöräillessä olla silmä tarkkana, sillä vastaantulevissa kahviloissa ja majataloissa saatetaan hyvinkin tarjoilla alueen perinneherkkua Ahvenanmaan pannukakkua. Tätä perinneruokaa ei kannata sekoittaa tavalliseen pannariin, sillä kardemummalla maustettu ja manna- tai riisipuurosta valmistettu Ålandspannkaka on maultaan ja koostumukseltaan omanlaisensa. Tämä pannukakku nautitaan perinteisesti luumu- tai marjahillon ja kermavaahdon kera. Entisaikaan paikallista pannaria tarjottiin muun muassa häävieraille, ja nykyään se on osa arkea ja sopii jälkiruoaksi tai välipalaksi mihin aikaan päivästä tahansa. Jos luot mieluummin ahvenanmaalaista tunnelmaa ihan omassa kodissa, löytyy reseptejä Ahvenanmaan pannukakun reseptejä netistä vino pino. Taikinaan on kätevä käyttää ylijäänyt puuro ja pienentää näin myös ruokahävikkiä!

    8

    Silakka

    Suosittu silakka on lähiruokaa parhaimmillaan

    • Ruoka

    Pieni ja vaatimaton silakka kuuluu suomalaisen arkiruuan parhaimmistoon. Varsinais-Suomen maakuntakalaksikin valittu silakka taipuu moneen ja on edelleen osa perinteitämme niin savustettuna, paistettuna kuin säilöttynäkin. Silakan ystäville on järjestetty myös vuosittain silakkamarkkinoita, joissa kalastajat ja erilaisia silakkatuotteita valmistavat pienyritykset myyvät tuotteitaan. Jos et ehdit markkinoille, kannattaa piipahtaa esimerkiksi Turun kauppatorille, jossa silakoita on takuulla tarjolla. Turun lisäksi silakkamarkkinoita järjestetään vuosittain myös Helsingissä. Yleensä vuoden loppupuolelle osuvia markkinoita on järjestetty jo vuodesta 1743, ja niiden päätähti silakka on edelleen suosionsa huipulla, kuuluuhan se myös trendikkäisiin lähiruokiin. Nykyään markkinoilla yhdistyvätkin sulavasti perinteinen elinkeino, moderni ruokakulttuuri sekä mukava tunnelma.

    Valokuva: Olev Mihkelmaa, olev.ee (CC BY-SA 3.0) muokattu

    9

    Piimäjuusto

    Kotoisa piimäjuusto on osa arkea ja juhlaa

    • Ruoka

    Piimäjuusto on monelle tuttu herkku, jota on pöydässä erityisesti jouluna mutta myös muina vuodenaikoina. Kuten rakkailla lapsilla yleensä, tälläkin herkulla on monta nimeä: piimäjuusto, munajuusto, Hämäläinen kotijuusto. Tätä helposti valmistuvaa tuorejuustoa on tarjoiltu kuitenkin muuallakin kuin Hämeessä, ja se on osa ruokapöytää ainakin Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Tähän perinneruokaan saattaa siis törmätä missä tahansa, ja se on myös helppo valmistaa itse! Piimäjuusto valmistuu vähistä raaka-aineista, sillä siihen tarvitaan vain maitoa, piimää, munia, vettä ja voita, eri makuja saa aikaiseksi lisäämällä juustoon suolan lisäksi vaikka tuoreita yrttejä.

    10

    Poronkäristys

    Poronkäristyksessä on aitoa Lapin tunnelmaa

    • Ruoka

    Poroa saa nykyään ympäri maata eteläistä Suomea myöten, mutta aidoimman makuelämyksen saa edelleen taatusti Lapista. Niin kuin makuasioissa usein käy, oikeista valmistustavoista löytyy useita mielipiteitä, ja tätäkin herkkua voi valmistaa joko nopeasti paistamalla tai hitaasti hauduttamalla. Valmistus aloitetaan käristämällä ohueksi vuollut lihansiivut pannulla voissa tai perinteisesti poronrasvassa eli kuussa, minkä jälkeen lihaa haudutetaan hetki miedolla lämmöllä kannen alla. Maukas paistos tarjoillaan tietenkin pottuvoin ja puolukkasurvoksen kanssa. Paistamisessa käytetty rasva takaa ruokaan sen herkullisen maun, ja alun perin rasva on ollut myös tärkeä lisäenergianlähde poromiehille, jotka tekivät raskasta työtä kylmissä olosuhteissa.

    Suunnittele matkasi

    Maps